Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Roolipeli

Olet luonut itsellesi hahmon, ja olet valmis astumaan jalallasi Lontoon kaduille. Alahan mennä siitä, työpäiväsi varmaan alkaa pian. Hopi hopi roolimaan! 

Kannatta myös kysellä muilta pelaajilta, jos hahmonne voisivat vaikka kohdata, ehkäpä ystävystyä tai kenties jopa rakastua. Kaikki on sallittua realismin puitteissa.

 

Selvennys

Nimi -kohtaan laitat hahmosi nimen, esimerkiksi John Smith. Kotisivut -kohtaan ei tarvitse laittaa mitään, ja Kommentit -kohtaan kirjoitat sitten sen, mitä hahmosi tekee, eli roolin. Roskaposisuojaus -kohdassa sinun täytyy laskea lasku, jotta rooli julkaistaan. 

 1  2  3  4  5  6  7  > [ Kirjoita ]

Nimi: Lucas Cantillen

26.03.2017 15:04
"Minulleko? Kiitoksia!" otin muffinssit vastaan ilomielin.
Samassa kuulin puhelimeni soivan takkini taskussa.
"Suokaa anteeksi", sanoin ja riensin eteiseen.
Soittaja oli Juliette, siskoni.
"Haloo?" vastasin.
"Lucas! Missä olet?" Juliette kysyi.
"Ööh, Nancyn luona", vastasin. "Miten niin?"
"Taasko pyöräytät jonkun tytön pikkurillisi ympärille? Äh, ihan sama. Meillä piti olla se leffailta..." Juliette valitti.
"Ai niin, sori..." sanoin. "Joku muu kerta sitten. Heissuli vei!" hihkaisin puhelimeen ja suljin sen.

//Nancy?

Nimi: Nancy Bailey

26.03.2017 14:59
"Tietenkin ne ovat itsetehtyjä. Onneksi Lorelei-äitini oli leipuri, niin minäkin opin hiukan", vastasin Lucakselle. Tarjosin miehelle vielä toisen muffinssin. Siinä vierähti tunti, kunnes siivosin astiat ja asetin nätisti pesukoneeseen.
"Kiitoksia. Muffinssit varsinkin olivat erityisen hyviä", Lucas sanoi. Siinä samassa asetin kuusi muffinssia muovipussiin ja ojensin ne miehelle.

//Lucas?

Nimi: Lucas Cantillen

26.03.2017 13:20
"Muffinsseja!" hihkaisin innoissani.
Nousin ylös lattialta ja ryntäsin pöytään. Kaadoin piparminttuteetä kuppiini ja otin muffinssin lautaselleni heti istuttuani pöytään.
"Oletko itse tehnyt nämä?" kysyin mussuttaen leivonnaista. "Todella hyviä."

//Nancy?

Nimi: Nancy Bailey

26.03.2017 08:24
Hienoa. En sitten ollut ainoa, joka lässytti koirille. Huomasin, että Rex piti Lucaksesta. Keitin sitten kamomillateetä ja piparminttuteetä. Tarjoilin molemmat kupilliset pöytään pienien muffinssien kera.
"Toivottavasti maistuu", sanoin ja kutsuin Lucaksen ja äitini pöytään.

//Lucas?

Nimi: Lucas Cantillen

26.03.2017 00:26
Otin takin pois ja asetin sen Nancyn ohjeiden mukaisesti naulakkoon. Otin taskusta kännykkäni takataskuun, mutta päätin sittenkin laittaa sen takaisin. En tarvinnut sitä juuri nyt.
Sitten etsin vessan ja menin pesemään käsiä. Nancy tuli myös pesemään kätensä. Olin kuivaamassa käsiäni, mutta roiskautin sitten kädestäni pieniä vesipisaroita Nancyn naamalle ja naurahdin.
"Hei!" Nancy kikatti.
Kuivasin kädet ja pujahdin ulos vessasta. Menin kättelemään rouva Baileytä.
"Mukava tutustua, rouva Bailey", sanoin kohteliaasti ja autoin naisen takaisin istumaan sohvalle.
"Kukas tämä nuorukainen on, Nancy?" rouva kysyi vilkaisten minuun.
"Me vähän niin kuin vasta tapasimme", Nancy kertoi äidilleen samalla, kun rapsutti koiraansa.
"En ole koskenutkaan häneen, jos sitä pelkäätte", naurahdin ja vinkkasin silmää Nancylle. "Kävimme juuri lounaalla."
"Sehän on mukavaa", rouva Bailey sanoi.
Menin itsekin rapsuttamaan Rexiä.
"Kuka on hyvä poika", lässytin koiralle.

//Nancy?

Nimi: Nancy Bailey

25.03.2017 21:14
Lucas teki hulluja temppuja matkan aikana. Tajusin kuitenkin, että oli turha pelätä, sillä mies oli näköjään tehnyt samoin montakin kertaa. Saavuimme pian perille.
"Tietenkin. Se olisi mukavaa", vastasin kysymykseen, jonka Lucas aiemmin jo esitti. Nappasin avaimet laukustani ja avasin kerrostalon oven. Remix, eli Mix tai Rex, tuli vastaan ja pörrötin sen kaulaa.
"Nancy! Hienoa! Tulit, ja sinulla on vieraskin", vanha äitini hymähti nojaten hiukan kävelykeppiin. Neuvoin Lucasta laittamaan takkinsa naulakkoon ja päästin tämän pesemään käsiä. Sen jälkeen keitin kamomillateetä.

//Lucas?

Nimi: Lucas Cantillen

25.03.2017 11:34
//Juu ei haittaa, minun hahmoja saa ainaki autohitata kunhan noudattaa niiden luonnetta ^^ Ja aina voi kysyy että miten reagois tälläsessa tilanteessa ja niin//

"Kivat lasit", huomautin Nancylle. "Sopii sulle."
Annoin toisen käden levätä välissämme vaihdekepillä ja ohjailin toisella autoa ratilla. Päätin vähän hullutella ja nostin molemmat kädet ilmaan.
"Lucas!" Nancy kiljahti.
Naurahdin vain ja laskin kädet taas rattiin. "Ei hätää, oon mä ennenki tolleen tehny."
Edessä oleva auto ajoi mielestäni liian hiljaa, joten hurautin sen ohi. Ei aikaakaan, kun käännyimme Nancyn kotikadulle. Jarrutin ja sammutin auton tien reunassa olevalle parkkipaikalle. Loikkasin ulos autosta ja kiiruhdin kohteliaisuuttani avaamaan Nancylle oven.
"Muutes, voin tulla kanssasi katsomaan äitiäsikin, jos haluat", sanoin samalla kun hän nousi ulos autosta.
Pujautin auton avaimet taskuun ja nostin aurinkolasit päälaelle, heti kun olin vähän pörröttänyt hiuksiani.

//Nancy?

Nimi: Nancy Bailey

20.03.2017 20:26
Istahdin autoon ja Lucas sulki oven. Auto oli hieno valkoinen avoauto, jonka peltikansi kimalsi siinä valossa, mitä parkkihallissa oli. Lucas peruutti ja ajoi pois. Heti kun pääsimme ulos, hän painoi kaasupolkimen pohjaan. Näytin hänelle kadun osoitteen. Nappasin hienosta Michael Korsin laukustani huulipunan, jota sivelin huuliini. Sipaisin hiukset pois tieltä ja laitoin uudet Ray Banin aurinkolasit. Vilkaisin Lucakseen kun hän ajoi.

//Onko okei jos tästälähtien aina autohittaillaan vähän, ettei mene niin kauan aikaa? +Lucas?

Nimi: Lucas Cantillen

20.03.2017 19:41
"Jätän sen aina sisään jos voin. Se on katsos avoauto", vilautin Nancylle keikarimaisen ilmeen ja loikkasin pois liukuportaista.
Johdatin hänet kauppakeskuksen halki ja alempaan kerrokseen, jossa autotalli sijaitsee. Avasin oven ja annoin Nancyn mennä edellä. Nappasin häntä kädestä ja kiiruhdin autolleni. Kaivoin avaimet taskusta ja kuuntelin mielissäni ovien avautumisääntä. (Lucaksen autosta löytyy sitte kuva hänen profiilistaan :D) Avasin etupenkin oven Nancylle ja hän istahti autoon. Suljin oven ja kiersin auton edestä omalle puolelleni. Samalla hipaisin sen kaunista, valkoiseksi maalattua peltiä ja hengitin sen tuoksua. Sitten avasin oman puoleni oven ja istahdin autoon. Laitoin turvavyön kiinni ja käynnistin auton. Hymähdin moottorin ärähdykselle. Kaivoin hansikaslokerosta aurinkolasit ja pistettyäni ne päähän pistin pakin päälle ja lähdin peruuttamaan. Sitten pistin ykkösen silmään ja lähdimme ajamaan ulos autohallista.
Heti ulos päästyämme painoin kunnolla kaasua ja vaihdoin isomman vaihteen.

//Nancy?

Nimi: Renebella Masen

18.03.2017 09:34
"Kultaseni, olen varannut meille pöydän lempiravintolassasi", Antonio huudahti pienen lukaalimme keittiöstä.
"Mihin aikaan?" kysyin, tuijottaen applen läppäriäni. Olin saanut työtehtävän, joka oli erittäin kiireinen.
"Huomenna kello 20", kihlattuni vastasi hiljaisella äänellä.
"Sitten ehdin, anteeksi kulta, mutta nyt pitääpi mennä!" huusin, nostin läppärini ja juoksin työhuoneeseeni, joka oli äärettömän sotkuinen.

Nimi: Nancy Bailey

18.03.2017 07:20
"Voidaan mennä minun autollani", Lucas sanoi ja kääntyi katsomaan minuun.
"Se olisi mukavaa", vastasin ja astuin liukuportailta pois.
"Missä autosi on?" kysyin, "parkkihallissa vai ulkona?"

//Lucas?

Nimi: Lucas Cantillen

17.03.2017 22:08
Menimme liukuportaisiin. Nancy astui yhdelle portaista, ja minä astuin vaivihkaa samalle portaalle. Nojasin toisen puolen kaiteeseen ja huokaisin.
"Voidaan mennä minun autollani", sanoin ja käännyin katsomaan Nancyyn päin.

//Nancy?

Nimi: Alexy Morris

13.03.2017 17:42
Lähdin pois Margon luota. Olin omissa ajatuksissani. Olin vihainen itselleni. Vaeltelin ympäriinsä. Kuljin kadun yli. Pari tyyppiä skeittasi rampeilla. Ihmiset kiirehtivät joka puolelle. Kuljin kaupan ohi ja puistoon. Laskeuduin lammen rantaan risti-istuntoon, asetin kyynärpäät reisia vasten ja nojasin päätä kämmeniini. Katseeni seuraili lammessa uivia sorsia ja vastarannalla liikkuvia ihmisiä. Luonto. Siellä saatoin rauhoittua.

Nimi: Margo March

13.03.2017 17:32
Laskin katseeni ja lähdin kävelemään poispäin.
"V*tun väliä", sihahdin.
Pujottelin tiukasti ihmisvilinässä, jättäen kaikki ulkopuolelleni. Kyyneleet valuivat poskilleni, mutta piilotin ne aurinkolasien taakse. Huojuin asunnolle, ja avasin oven. Tuttu löyhkä oli minua vastassa, kun hain koirani juosten paikalta. Otin hihnan ja lähdin kävelemään kadulla lempeän jättiläiseni kanssa.

Nimi: Alexy Morris

13.03.2017 17:26
Margo katsahti pilviin. Hän näytti alkavan itkeä. Nainen kuiskasi että jos saisi päättää, hän ei eläisi. Katselin häntä. Elämä oli raskasta. Margo sanoi sitten ettei häiritsisi minua enempää jottei minun tarvinnut olla huoran seurassa. Huokaisin. "Oma on päätöksesi." totesin hiljaa. "En tiedä mitä ajattelin kun mainitsit myymisestäsi..En ehkä ymmärrä sinua, mutta se ei tarkoita ettenkö välittäisi seurastasi.." mutisin. "Mutta niinkuin sanoin, oma on päätöksesi." käännyin ja lähdin hitaasti askeltamaan kauemmas. Ei, tämä tuntui niin väärältä..! Ei tämän näin pitänyt mennä. Minulla oli paha olo.

Nimi: Margo March

13.03.2017 17:12
Katseeni oli poissaoleva, ja käänsin sen yläilmoihin pidätellessäni itkua. Todellakin elämä veljeni kanssa otti... Hermoille.
"Jos mä saisin päättää mä en eläisi edes. Olisin jo kaukana", kuiskasin.
Sitten ravistin päätäni ja puristin tiukemmin vartaloani.
"En häiritse sua enempää ettei sun tarvitse olla tekemisissä huoran kanssa", sanoin.

Nimi: Alexy Morris

13.03.2017 16:52
Margo vain tuijotti eteensä. Sitten hän huokaisi syvään ja kuiskasi että mielipiteeni oli mielipiteeni. Ja että voisi alkaa tekemään samaa kuin veljensä. Ja lopuksi vielä että hyvähän minun oli edes sanoa kun olin ollut enoni huomassa ilman vastoinkäymisiä. Pysähdyin kolmen askeleen päähän naisesta ja käännyin. "Ai minulla ei vastoinkäymisiä?" hymähdin ja vedin sormea arpeni vierestä. "Ei mullakaan ollut vanhempien kanssa helppoa." Ja arpi ei tosiaan ollut ainut muisto vanhemmista. Palasin varovasti naisen luo. "Mutta.." Tämä oli turkasen vaikeaa. "En olisi saanut ruveta tiuskimaan sulle.." sanoin hiljaa. Katsoin Margoa silmiin ja sitten maata.

Nimi: Margo March

13.03.2017 16:33
Hetken aikaa vain tuijotin eteeni. Tuntui kuin kaikki olisi vain mennyt lävitseni. Huumeet joita veljeni piikitti, aineet joita tämä myi eteenpäin. Olisin bisneksessä varmasti mukana ellen olisi tehnyt sitä. Ja nyt minua syytettiin siitäkin. Huokaisin syvään.
"Selvä. Mielipiteesi on mielipiteesi. Voinhan mä vain aina alkaa tekemään sitä samaa mitä broidiseni tekee niin varmasti saisin tehtyä kaiken väärin! Hyvä ees sunkin on sanoa kun olet elänyt enosi huomassa ilman vastoinkäymisiä todennäköisesti", kuiskasin.
En kuitenkaan enää jaksanut taistella vastaan. Miksi edes jaksaisin?

Nimi: Alexy Morris

13.03.2017 16:27
Ajatukseni velloivat jossain mielen synkimmissä syövereissä. Harpoin katua pitkin, kun yhtäkkiä Margo juoksi ohitsen. Vilkaisin häntä. Nainen pysähtyi eteeni ja pysähdyin itsekin. Bopeasti hän pyysi anteeksi räjähtämistään. Nyökkäsin hitaasti. Nainen sanoi kaiken kaatuvan käsiin ja puristi silmänsä kiinni. Hän sanoi ettei ollut huora ja muutama herra oli vain raiskannut hänet ja maksanut siitä. "Ei itsensä myymisestä muuta tule mieleen kuin huora." vastasin tyynesti. Mieleni teki sanoa jotain ilkeää, mutta vain siksi että olin vain ärtynyt. "Mutta kuten sanoit, en ymmärrä. En olisi toiminut samoin, vaikka pelissä olisi ollut henkeni." sanahdin. Jatkoin hitaasti kävelyä. Minulla ei olisi ollut syytä jatkaa "riitelyä" mutta halusin pistää naisen kokeelle.

Nimi: Margo March

12.03.2017 18:02
Silloin muistin sen hiton kirjan. Juoksin Alexyn ohi, ja pysähdyin tämän eteen(?). Kävelin tämän luokse muutamalla reippaalla harppauksella.
"Anteeksi. En mä olisi saanut räjähtää sulle", sanoin nopeasti.
Yritin hymyillä, mutta nyt en onnistunut siinä.
"Kaikki vaan kaatuu käsiin", sanoin.
Puristin silmäni kiinni ja yritin ajatella seuraavia sanojani.
"Mä en ole huora jos sitä luulet. Muutama herra tota... Raiskas mut ja myöhemmin maksoi siitä, ja niin", sanoin.

Nimi: Alexy Morris

12.03.2017 17:49
Margo ilmeisesti suuttui ja sähähti arvanneensa että en ymmärtäisi. Juuri tämän takia nainen ei kertonut heti ensimmäiseksi vanhempien olevan poissa kuvioista ja veljen olevan narkkari. En aikonut sanoa vielä mitään ja Margo jatkoi kiukkuiluaan. Hän maksoi veljelleen huoneestaan jossa asui Zenin kanssa. Sitten hän vaikeni ja haroi hiuksiaan. Olin aikeissa avata suuni mutta sain naiselta käskyn pitää turpani kiinni. Suutuin itsekin, miltei tahtomattani. "Taidan pitääkin. Ei sulle hyödytä puhua. Lähtisit kuitenki vetää johku, niinkuin olet tehny sellaset viiskyt kertaa tapaamisemme aikana." tiuskaisin, harpoin kahvilan poikki Margon ohi ja kadulle. Jatkoin nopeaa kävelyä kohti kirjastoa. Vanhempien kanssa vietetyn ajan jälkeen olisi pitänyt tajuta lopettaa ihmisten kanssa kaveeraus. Eihän kukaan välittänyt kenestäkään ja luottamus tai rakkaus olivat tomua tuulessa.

Nimi: Margo March

12.03.2017 17:11
"Mä arvasin ettet sä ymmärrä. Just tän takia en kerro ihmisille heti ensimmäisenä että mutsi ja faija ei oo kuvioissa, ja broidi on narkki!" sähähdin, ottaessani salaatin.
"Ja kyllä, asun broidin luona! Maksan sille vuokraa omasta huoneesta, jossa sitten asun. Ja Zen asuu huoneessani", sihisin.
Olin hetkessä taas oma itseni. Haroin hiuksiani, ja kiristelin poskipäitäni.
"Ja ei, pidä mielummin turpas kiinni jos sielt el tuu mitään hyvää enää", jatkoin ja lähdin kävelemään tiukoissa vaatteissani ja pitkillä korkokengilläni kauemmas Alexystä.

Nimi: Alexy Morris

12.03.2017 17:03
Margo tervehti. Sanoin hänelle että luulin naisen menneen koiransa luo. Hän huokaisi ja selitti ettei voinut mennä kotiin, kun hänen rakas veljensä veti aineita. Margo oli saanut rahaa myymällä irtaimistoaan ja itseään. Itseään?! Toljotin häntä. Siis..olinko kaveerannut jonkun huoran kanssa
vai.."Et voi olla tosissasi.." sain vain sanotuksi. Toisaalta olin huolissani ja se kuului varmaan äänestäni. Ei minulla tuollaisia ongelmia ollut kun olin rikkaan enon hemmoteltu ja rikas hoidokki. Enkä olisi Margosta uskonut. "Et siis asu missään? Miten sitten huolehdit koirastasi?" kysyin.

Nimi: Margo March

12.03.2017 16:55
"Moro", sanoin.
Huokaisin syvään, ja jouduin kohtaamaan totuuden.
"En mä voi mennä himaan. Siellähän se rakas veljeni dokaa ja vetää ties mitä aineita päivät pitkät. Mä... Mä oon saanut rahaa vaan myymällä irtaimistoani ja tota noin... Itseäni", sanoin.
Minua nolotti se, mutta kaipa sekin oli pakko joskus kertoa.

Nimi: Alexy Morris

12.03.2017 16:50
Join kahvini loppuun ja vilkuilin puhelinta. Vein mukin roskiin ja katsahdin kahvilan tiskin suuntaan. Kohtasin äkkiä Margon katseen(?). Jähmetyin sekunniksi ja tulin varovasti naisen luo(?). "Hei." tervehdin. "Luulin että menit koirasi luo." sanahdin. Tilanne oli minusta hiukan..outo.

©2017 Detectives - suntuubi.com